Kaikkihan on mennyt nettiin jo kauan aikaa sitten, tuoko tämä uusi digitalisaation aalto mitään uutta kenellekään? Keräsin tähän muutamia konkreettisia esimerkkejä siitä, mistä oikein on kysymys ja kuinka teknologinen kehitys vaikuttaa eri aloilla.

 

Digitalisaatio nostaa työn tuottavuutta

 

Tässä on kyse säästöistä, joita syntyy kun ihmistyötä siirtyy koneiden tehtäväksi. Parhaassa tapauksessa se ei ole keneltäkään pois vaan ihmisten aikaa säästyy kun rutiinihommat saadaan siirrettyä koneille. Tätä tapahtuu tilitoimistoissa ja taloushallinnossa hyvin konkreettisesti kun paperinpyöritys vähenee, esimerkkinä vaikka nerokas verkkolasku.

 

Sähköinen resepti nostaa koko terveydenhoidon tuottavuutta, koska kaikki vaiheet reseptin kirjoittamisesta apteekin arkistonhallintaan digitalisoituvat. Lastentauteja varmasti oli ja on, mutta jos tarkastelujakso on edes muutama vuosi, niin säästöä syntyy eikä työpaikkoja ole kadonnut tämän takia. Vai onko? Lentoyhtiö SAS on nostanut henkilökuntansa tuottavuutta ja asiakastyytyväisyyttä tuomalla purserien ja stuerttien käyttöön mobiilisovelluksen, jonka avulla matkustajan jatkolento voidaan muuttaa heti – ilmasta käsin – kun tiedetään, että hän ei enää ehdi alkuperäiselle jatkolennolle. Hyöty on helppo ymmärtää, jos matkustajan ei enää tarvitse säntäillä Transfer Deskille selvittämään itse seuraavaa jatkolentoa.

 

Digitalisaatio luo uusia tuotteita ja ammatteja

 

Tilitoimiston tehtävä sinänsä pysyy samana, vaikka paperi häviää. Digitalisaatio luo kuitenkin täysin uusia digitaalisia tuotteita, joita ei kolmekymmentä vuotta sitten ollut olemassakaan. Tällaisia ovat vaikkapa peleissä myytävät lisäosat ja –hahmot. Lautapelejä on ollut aina, mutta moninpelattavassa videopelissä oikealla rahalla ostettavaa vähän hienompaa asetta ei ole ollut vielä kovin kauaa olemassa. Kyseessä on siis täysin digitaalinen tuote, jota ei ole olemassa, jos joku vetää niin sanotusti töpselin irti. Silti sillä on arvoa, josta moni on valmis maksamaan ihan oikeita euroja. Sama pätee lähes kaikkiin sovelluskaupoissa myytäviin sovelluksiin.

Uusia ammatteja syntyy myös koko ajan. 1980-luvun ammattikouluissa tai korkeakouluissa ei voitu kouluttaa hakukoneoptimoijia, JavaScript-ohjelmoijia eikä edes UX-konsultteja. Videokuvaajia ja elokuvatuottajia kyllä koulutettiin, mutta päätoimisia tubettajia ei.

 

Samaan kategoriaan voisin laskea päätöksenteon muuttumisen digitalisaation ansiosta. Konkreettisin esimerkki on datan - ison tai pienen - visualisoiminen ja saaminen saman tien päätöksenteon käyttöön. Tästä on kysymys kun tieto kannattavuudesta, varastosaldosta tai Facebook-mainoksen klikkauskerroista on realiaikaista ja sen perusteella voidaan tehdä toimenpiteitä.

 

Lisääkö digitalisaatio myyntiä?

 

Tässä mennään nopeasti syvälle liiketaloustieteeseen, koska toisille tulee lisää myyntiä, toisille taas ei. Kun energiayhtiö Fortum saa big datallaan etukäteen selville, milloin ihminen muuttaa, hänelle voidaan tarjota uutta sähkösopimusta juuri oikeaan aikaa ja myynti kasvaa. Kun Viking Line saa ihmiset käyttämään mobiiliappsia laivalla ollessaan, heille voidaan tehdä täsmätarjouksia ja myynti kasvaa. Mutta ostavatko ihmiset enemmän asuntoja sen ansiosta, että niitä on helpompi löytää Oikotien appsista?

Hotellialan kokonaismyynti on puolestaan laskenut, koska markkinoille tuli digitaalisia häiriköitä kuten Airbnb ja Couchsurfers, joiden myynti on taatusti kasvanut. Jos taas mietitään jotain perinteistä ja huonosti skaalautuvaa palvelualaa kuten kampaamot, niin fiksuilla tilaus- ja maksujärjestelmillä on varmasti myönteinen vaikutus. Allekirjoittanut ainakin käyttää vain kampaamoita, joihin voi tehdä varauksen netissä.

 

Digitalisaation riskejä

 

Tietoturva on asia, joka on pakko muistaa tässä yhteydessä. Digitalisaatio tuo paljon kivaa ja hienoa kuten älyä koteihin ja viihdettä kännykkään, mutta myös riskejä, joita vastaan on syytä suojautua. Pitkälle tietoturva on kansalaistaito, pientä viitseliäisyyttä salasanojen suhteen ja tietoisuutta pahasta maailmasta, mutta käytösämme on myös netissä kiinni olevia laitteita, joita ei edes voi päivittää. Ilmalämpöpumppu tai nettiin kytketty itkuhälytin voivat olla avoimia ovia tietoturvahyökkäyksille.

 

Tappaako digitalisaatio työpaikkoja? Varmasti, mutta mitä työpaikkoja ja missä? Matkatoimistot tulevat ensin ainakin mieleen, ne ovat kyllä hävinneet sen takia, että matkat varataan netissä. Onko koko alan työllisyys vähentynyt, onkin vaikeampi sanoa.  Sama tilanne pankeissa, tiskin takana ei kukaan enää hoida ottoja ja panoja, mutta onko pankki- ja rahoitusalan työpaikkojen kokonaismäärä laskenut?

Videovuokraamot, levykaupat ja valokuvausliikkeet ovat hävinneet katukuvasta ymmärrettävistä syistä. Mutta Suomen huonot työllisyysluvut eivät kyllä johdu digitalisaatiosta, koska trendi on sama kaikkialla ja silti Kanadassa ja Tanskassa on vähemmän työttömyttä.

 

Anu Halme

W3 Group Finland Oy

anu.halme@w3.fi | +358 400 855688