Ohita navigointi
Kaikki paikat > Liiketoiminnan kehittäminen ja tehostaminen > Blogi > 2015 > syyskuu
2015

Lanseerasimme viime keväänä junioritoimintaan erikoistuneille seuroille seurapaketti-konseptin yhdessä Valon ry:n kanssa. Paketin rakentamisen taustalla ovat omakohtaiset kokemuksemme seuratoiminnan haasteista. Junioriseurat toimivat täysin vanhempien talkootyön varassa. Meidän intressinä on taloushallintotoimintojen tehostaminen ja seuratoiminta ei tästä kokonaiskuvasta tee poikkeusta.

 

Missä Netvisor voi auttaa seuroja?

 

Ensinnäkin haluamme olla järjestelmä palvelutuottajan roolissa seuroille, jotta taloushallinnon toimintoja voidaan virtaviivaistaa tarjoamalla talkootyöhön osallisille tarvittavat työkalut käyttöön.

 

Keskeisiä teemoja seurapaketissa:

  • Toiminta- ja jäsenmaksujen saatavien seuranta voidaan automatisoida ja myös keskittää tilitoimiston tai seuran palkollisten tehtäväksi.
  • Toimintamaksut voidaan automatisoida hyödyntämällä toistuvaislaskutusta
  • Seurojen yksittäisten joukkueiden talousseuranta siirtyy kassaperusteisteisesta mallista talousarvioperusteiseksi. Seuran organisaatio muodostuu laskentakohteista ei maksuliikennetileistä.
  • Ostolaskujen käsittely sähköistetään ja yhteiset seuratason laskut voidaan jakaa suoraan joukkueille ilman sisäistä laskutusta
  • Joukkueiden toimihenkilöt tekevät matkalaskut suoraan palveluun
  • Seuran toimihenkilöiden palkat lasketaan ja maksetaan Netvisorista.
  • Seuran talous on ajantasalla

 

Mikä tässä on uutta?

 

Rahaston hoitaja ei enää lähetä laskuja vanhemmille yksitellen. Hänen ei myöskään tarvitse tehdä saatavien seurantaa eikä syöttää ja maksaa joukkueen maksuja verkkopankista. Rahastonhoitaja yhdessä joukkueenjohtajan kanssa huolehtivat, että toiminnan tulot ja menot vastaavat suunniteltua talousarviota. Edellä mainitun prosessin mukaisesti niin rahastonhoitaja kuin joukkueenjohtaja voivat luopua rinnakkaisesta excel-pohjaisesta kirjanpidossa, kun tiedot ovat ajan tasalla Netvisorissa.

 

Seuran toiminnan vastuulliset huolehtivat ajantasaisen raportoinnin perusteella, että yksittäiset joukkueet toimivat vastuullisesti talousarvioiden mukaisesti. Aikaa tähän vapautuu, koska työaika ei kulu sisäisen laskutuksen tekemiseen eikä rinnakkaisten excel-pohjaisten kirjanpitojen tarkastamiseen.

 

Tärkeimpänä yksittäisenä asiana tehokkuutta tuo joukkuekohtaisista maksuliikennetileistä luopuminen. Niin kauan, kun joukkueilla on omat maksuliikennetilit, jokainen seuralle osoitettu lasku aiheuttaa sisäisen laskutuksen prosessin. Seura laskuttaa fyysisesti yksittäistä joukkuetta ja joukkueen rahastonhoitaja syöttää ja maksaa oman joukkueen osuuden verkkopankista. Tästä johtuen yksittäinen lasku, joka voitaisiin jakaa sähköisen ostolaskun käsittelyssä suoraan joukkueen kustannuspaikalle, joudutaan useamman maksuliikennetilin mallissa erikseen  laskuttamaan ja syöttämään verkkopankkiin sekä kirjaamaan excel-pohjaiseen kirjanpitoon jne. Tämä malli ei voi olla tehokas.


Kuka seurapaketista hyötyy?

 

Merkittävimmät hyödyt tulevat seuroille, jotka muodostuvat joukkueista. Mallimme pohjalta talkootyönä tapahtuvat rahastonhoitajan ja joukkueenjohtajan tehtävät helpottuvat merkittävästi. Seurajohto saa ajantasaista tietoa ja kirjanpito valmistuu nopeasti ja helposti. Jopa seuran hallituksen jäsen näkee ajantasaisesti, miten seuran talous kehittyy.

 

Miten sen saa ja miten se hinnoitellaan?


Seurapakettimme jakelu tapahtuu tilitoimistoverkostomme kautta. Netvisor osallistuu hinnoitteluun ja ohjelmisto tarjouksen laskenta tapahtuu meidän toimesta. Valo ja Visma Solutions Oy:n yhteistyön myötä seurojen on mahdollista saada Netvisor-ohjelmisto käyttöön 30-50 % edulla.

 

Valo - Yrityskumppanit - Yritysedut - Netvisor - ohjelmisto seuroille 30-50 % edulla - Sport.fi

Hyvin kiteytetty, tavoitteisiin ohjaava strategia kannattaa purkaa muutamiksi liiketoiminnan kannalta pienemmiksi palasiksi vuotuisen toimintasuunnitelman ja budjetoinnin avulla.

 

Kannattaako budjetoida?

Puhtaasti talousnäkökulmasta tarkasteltuna budjetointi kannattaa, jos budjetoinnista saatavat tuotot ovat suuremmat kuin budjetointiin menevät kulut. Laajemmin tarkasteltuna on hyvä muistaa, että liikkuvaa laivaa on helpompi ohjata eli eteenpäin vievä tavoitteellinen toiminta, suunnitelma ja budjetti edesauttavat strategisten tavoitteiden saavuttamista pala palalta.

 

Budjetoi tilanteen mukaan

Jos myyntipuoli on ensi vuoden osalta niin sanotusti täysin usvassa, budjetoidaan vain ne asiat, jotka tiedetään ja päätetään. Tämän jälkeen lasketaan alhaalta ylös, paljonko myyntiä täytyy saada aikaiseksi, jotta se kattaa myyntiin liittyvät muuttuvat kulut, laaditun kustannusbudjetin sekä taseen vaatimat panostukset.

 

Tarkastele liiketoimintaa ja saavuta tavoitteet

Alle on koottu osa-alueita, joita arvioimalla tulevan vuoden budjettiin saadaan vaihtoehtoisia näkökulmia tavoitteiden saavuttamiseksi. Listojen taustalla on "Kasvata ja karsi"-ajatus, jossa liiketoimintasalkkuun otetaan uusia bisneskandidaatteja, pyritään kasvattamaan nykyisiä sekä myydään tai lopetetaan salkkuun kuulumattomat kokonaisuudet.

 

Nykyiset liiketoiminnat

  1. Markkinoiden ja markkinaosuuden kehitys
  2. Tuotteet ja tuoteryhmät
  3. Asiakkaat ja asiakasryhmät
  4. Hinnat
  5. Resurssit
  6. Kustannukset
  7. Käyttöpääoma
  8. Korvaus- ja laajennusinvestoinnit
  9. Teknologiainvestoinnit
  10. Rahoitus

 

Uudet liiketoiminnat

  1. Uudet liiketoimintamahdollisuudet markkina-alueiden, yksiköiden, tuotealueiden ja asiakasryhmien näkökulmista
  2. Liiketoiminta- ja yritysostomahdollisuudet
  3. Uudet yhteistyökumppanuudet
  4. Jatkuva arviointi nykytuotteiden ja -palveluiden siirtämisestä uusille toimialoille ja uusille markkina-alueille
  5. Uusien toimintojen vaikutukset taseeseen ja rahoitukseen

 

Päättyvät liiketoiminnat

  1. Markkina-alueelta poistuminen
  2. Poistuvat tuotteet ja tuoteryhmät
  3. Poistuvat asiakkaat ja asiakasryhmät
  4. Poistuvat resurssit
  5. Divestoinnit
  6. Vaikutukset taseeseen ja rahoitukseen
  7. Vapautuvien resurssien ja pääomien uusi kohdentaminen

 

Muutosta vaativat liiketoiminnat

  1. Sisäiset muutosvaatimukset organisaatiolle
  2. Digitalisoitumisen vaikuttamat muutokset
  3. Kilpailun ja kilpailijoiden vaatimat muutokset
  4. Suhdanteiden vaatimat muutokset

 

Varaudu muutoksiin budjetoimalla

Jos mikään ei muutu, ei kannata budjetoida. Tällöin tulevan vuoden budjettitulos on tiedossa, kun vanhan vuoden tilinpäätös saadaan valmiiksi. Tällaisesta tilanteesta kuitenkin äärimmäisen harva yhtiö pääsee nauttimaan nykyisessä liiketoimintaympäristössä. Tuskin monellakaan yhtiöllä on tavoitteena, että mikään ei muutu, vaan perusperiaatteena pyritään olemaan voittavana osapuolena markkinoilla tai etenemään vähintään markkinoiden tahtiin.

Ja markkinoistahan voidaan nykyisin todeta, että ne muuttuvat kaiken aikaa.

Yritysten liiketoimintaympäristöt ovat dynaamisia ja eläviä. Käynnissä olevat muutokset vaikuttavat tilitoimistojen liiketoimintaan ja palvelumalliin. On oltava rohkea ja uskallettava ”kokata” uusilla resepteillä luodakseen menestyvän tulevaisuuden taloushallinnon alalla.

 

Meitä ketään ei yllätä, että Y-sukupolven tärkein laite on älypuhelin ja tiedämme, että jo viiden vuoden päästä Y-sukupolvi muodostaa yli 50 prosenttia maailman työvoimasta. Vaikutus yhteiskuntaan näkyy uusina liiketoimintoina. Yksi näkyvimpiä osoituksia on aktiivinen ja vetovoimainen startup-kulttuuri. Uudet, rohkeat yrittäjät ovat valmiita muokkaamaan talouttamme ja heidän osaamisensa eri viestintävälineissä vaikuttaa tapoihin, joilla ostamme ja myymme. Tämä muutos pakottaa innovoimaan, miten liiketoimintaa tullaan tekemään nyt ja tulevaisuudessa.

Tilitoimistot ovat yksi toimialoista, johon muutos vaikuttaa. Miten vastata uusiin tarpeisiin ja samalla palvella asiakkaita, jotka eivät vieläkään ole saavuttaneet sähköisyyden etuja omassa toiminnassaan?

 

Lisäarvoa ja asiakaspalvelua

 

Ympärillämme on uusia ja syntyviä liiketoimintamalleja, kumppaneita, teknologisia mahdollistajia ja kilpailijoita, jotka rohkaisevat mutta lopulta myös pakottavat organisaatioita pohtimaan tapaansa ajatella ja tehdä töitä.  Mobiili- ja etäkäyttöön tottuneissa yrityksissä on kasvanut uusia yhteisöllisiä työtapoja, jotka ylittävät organisaatiorajoja.

Uudet työtavat antavat tilitoimistoille mahdollisuuden rakentaa proaktiivinen asiakaspalvelu. Lisäksi uudet toimintamallit tukevat lisäarvopalveluiden tuottamisessa ja luomisessa yrityksille. Todellinen arvo on siinä, että taloushallinnon viestintä on reaaliaikaista ja kahdensuuntaista perinteisten dokumenttien jakelun sijaan.

 

Verkostomaisia ja erikoistuneita ratkaisuja

 

Yhteisöllisten työkalujen lisäksi tarvitaan uusia palveluja tilitoimiston kirjanpidon tuottamisen ympärille. Yritykset tarvitsevat liiketoimintaansa toimialakohtaisia ratkaisuja ja he hakevat ratkaisuja aktiivisesti eri verkostoista. Haluatko, että tilitoimistosi on yksi alan asiantuntija tietyssä tai tietyillä toimialoilla? On siis pystyttävä rekrytoimaan sopivaa osaamista, mutta myös rakentaa verkostoja ja tuoda esille omaa ammattiosaamista uudella alueella. Rakennatko verkoston eri toimijoiden kanssa, joiden avulla pystytään nopeasti tarjoamaan palvelukokonaisuuksia? Vai onko pienen tilitoimiston ratkaisu esimerkiksi ison tilitoimiston sisään rakennettu oma verkosto, jota ulkopuoliset kumppanit täydentävät?

 

Ulkoistaminen on perinteisesti ollut pitkän aikavälin kahdenvälisiä sopimuksia. Nykyisin kun tietotekninen saavutettavuus on suurta, trendi kulkee kohti mallia, jossa vastuussa oleva toimija toimii hankkijana ja järjestää muut toimittajat tai jossa ryhmä toimittajia tarjoaa yhdessä joukon palveluita.  Tämän ympärille on mahdollista rakentaa palvelu, joka avustaa yrityksiä toteuttamaan palvelun käyttöönoton, tekemään vaaditut muutokset prosesseihin sekä tiedottamaan työntekijöille heidän ympäristöönsä liittyvistä muutoksista.

 

Y-sukupolvi tulee vaikuttamaan vahvasti todellisuuteen, jotta elämme ja johon pyrimme vaikuttamaan. Nykyiset ja tulevat kommunikaatiovälineet, sovellukset ja tavat kehittyvät ja syntyvät pääsääntöisesti uuden sukupolven käyttötavoista ja käyttötarpeista.

Mitä palveluja tilitoimistosi tarjoaa vuonna 2020? Millä tavalla tilitoimistosi näkee tulevaisuuden, pystyy muovaamaan yrityskulttuuria, ottamaan vastaan teknologian uusia mahdollisuuksia ja käyttämään niitä uudella tavalla omassa liiketoiminnassa?

Yritykset ja eri toimialat kohtaavat tällä hetkellä suuria haasteita niin kotimaassa kuin muillakin markkinoilla kilpailun siirtyessä enemmän ja enemmän kansainvälisten liiketoimintaekosysteemien välillä tapahtuvaksi yksittäisten yritysten välillä olevan kilpailun sijaan. Toimialojen rakennemuutokset vaativat kaikilta toimijoilta kykyä uudistua innovaatioiden, yrittäjyyden, uusien ajattelumallien ja uusien liiketoimintaekosysteemien avulla.                 

           

Mikä on liiketoimintaekosysteemi?

Alkuperäisen määritelmän mukaan 90-luvun Piilaaksosta liiketoimintaekosysteemi voidaan ymmärtää liiketoimintaverkostoksi, jonka toimijat tekevät yhteistyötä toisiaan täydentäen tuotteensa tai palvelunsa asiakasarvon kasvattamiseksi. Yksinkertaisena tavoitteena on siis tehdä yhdessä asiakkaalle enemmän ja parempaa kuin yksittäiset toimijat, kuten Visma Solutions tai jopa koko Visma ohjelmisto- ja palveluntarjoana, yksin pystyisivät.

 

Erilaiset verkostot ja alihankintaketjut ovat olleet arkipäivää jo pitkään. Rakentaminen, konepajateollisuus ja ICT ovat käyttäneet näitä rakenteita jo pitkään asiakashyötyjä toteuttaessaan. Liiketoiminnan ekosysteemi kuitenkin poikkeaa alihankintaverkostosta useammalla merkittävällä tavalla:

     

  • Ekosysteemeillä on löyhempi yhteys tiettyyn paikkaan tai alueeseen ja ekosysteemin sisäiset verkostot ovat ennen kaikkea globaaleja aluerajat ylittäviä verkostoja.   
  • Ekosysteemien toiminnan keskiössä ja perustana ovat innovaatiot, joiden taustalla ovat avoimen innovaation prosessit.         
  • Ekosysteemin jäseninä voivat olla käytännössä mitkä tahansa organisaatiot, jotka osallistuvat asiakasarvon luomiseen. Ekosysteemin moottorina toimii yritys, joka tarjoaa muille ekosysteemin avoimen jäsenille alustan (esim. Visma Solutionsin tapauksessa Netvisor, Maventa ja Severa), josta muut yritykset hyötyvät ja jonka pohjalle ne voivat tuottaa tuote-, palvelu-, sisältö- ja liiketoimintainnovaatioita kasvattaakseen ekosysteemin tarjoamien tuotteiden tai palveluiden asiakasarvoa.
  • Ekosysteemejä pidetään lähtökohtaisesti itseorganisoituvina ja itseuudistuvina järjestelminä, joiden elinkaari kattaa neljä eri vaihetta: synty, laajeneminen, johtoasema ja uudistuminen tai kuolema. Visma Solutionsin ekosysteemi on syntyvaiheessa, vaikka mukana on jo yli 500 toimijaa, noin 400 tilitoimistoa ja yli 100 ohjelmistokumppania.
  • Ekosysteemiin kuuluu olennaisena osana toimijoiden välinen luottamus, joka konkretisoituu vaikkapa väljinä sopimuksina, ja sosiaalinen jakaminen tai jopa jakamistalous, jonka merkitystä muutosvoimana talouselämässä ei voi unohtaa, esimerkit uusien toimijoiden aikaansaamista työvoimavuokrauksen ja majoitus- ja kuljetuspalveluiden nopeasta murroksesta ovat vasta alkua.


Mistä Visma Solutions on kiinnostunut?

Visma Solutionsin pilvipalvelut eli Netvisor, Maventa ja Severa mukaan lukien niiden teknologinen alusta eli avoin, dokumentoitu rajapinta ja koko käyttöpalveluympäristö sekä Tilitoimisto ja ISV -kumppaniohjelmamme tulee nähdä nimenomaan luonnollisena askeleena kohti jaettua liiketoimintaa ekosysteemissä. Community, jossa tämäkin artikkeli julkaistaan, on sekin loppujen väline yhteistyöhön ja toimijoiden kohtauttamiseen ja kommunikointiin ilman suoraa liiketoiminnallista itseisarvoa. Lyhyesti, olemme kiinnostuneet kaikesta keskustelusta ja toimenpiteistä, joissa tavoitellaan:

  • Asiakasarvoa ja -hyötyä tuottavia innovaatiota, ovat ne sitten pikkunäppäriä mobiilisovelluksia yksittäisen liiketoimintatehtävän tehokkaaseen suorittamiseen, kokonaisia liiketoimintaprosesseja digitalisoivia ja automatisoivia pilvipohjaisia ratkaisuja tai aivan uusia liiketoiminta-avauksia.
  • Yhteistyötä tulevaisuuteen katsovien ketterien, mukautumiskykyisten toimijoiden kanssa käynnistämään ja viemään toteutukseen asti konkreettisia liiketoiminnan rakenteita muuttavia toimenpiteitä abstraktien ajatusrakennelmien ja teoreettisten mallien sijaan.


Tämä on avoin kutsu osallistua ekosysteemiimme yhtenä keinona luoda talouskasvua ja parantaa tuottavuutta meidän kaikkien paremman tulevaisuuden mahdollistamiseksi.

Osataanko asiakkaat jaotella omiin palvelumalleihin tilitoimistossa?

 

Joustava ohjelmistoratkaisu mahdollistaa tilitoimiston palvelumallin mukauttamisen asiakkaan tarpeiden mukaan.

 

Netvisoria käyttävällä tilitoimistolla on mahdollisuus luoda eri palvelumallit loppuasiakkailleen esim. asiakkaan koon mukaan. Sama palvelualusta joustaa hyvin erilaisiin lähestymistapoihin tarjotussa palvelumallissa. On muistettava, että yhden hengen organisaatio vaatii eri lähestymistavan kuin 50 henkilöä työllistävä organisaatio.

 

Pienyrityksen palvelumalli

 

Palvelumallit voidaan luoda perustuen palvelusykleihin. Eli siihen, kuinka usein käsittelen asiakkaan materiaaleja ja kuinka nopeasti kauden katko pitää saada valmiiksi. Netvisoria hyödyntävän pienen organisaation palvelumalli voidaan luoda pohjautuen esimerkiksi tiliotekäsittelyyn. Pienelle yhtiölle riittänee kerran viikossa tapahtuva asioiden läpikäynti. Kerran viikossa katsotaan kohdistamattomat viitesuoritukset, asiakkaan toimesta syntyneet tositteet ja käsitellään tiliote. Viikkotason kirjanpidossa kuukausittaisiin  toimenpiteisiin kuuluu taseen läpikäynti seurantakohteita hyödyntäen.

 

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta parhaaseen lopputulokseen päästään, kun pienessäkin organisaatiossa matkalaskut tehdään suoraan palveluun. Tuntityöntekijä syöttää tuntinsa ajanhallinnan kautta palveluun, jolloin yrittäjien tekemän sähköisen hyväksynnän jälkeen perusteet palkanlaskennalle ovat valmiina. Vaikka asiakkaan asioita hoidettaisiin viikkosyklillä, kannattaa harkita, että tiliotekäsittely perustuisi päiväsykliin. Näin Netvisorin uusi kassavirtaennuste saadaan ajantasaiseksi ja tukemaan maksuvalmiuden seuraamista.

 

Tärkeää on suunnitella myös ostolaskujen käsittely: onko prosessin kannalta tehokkaampaa esikäsitellä ostolaskut tilitoimiston toimesta vai käsitteleekö yrittäjä ostolaskut kokonaisuudessaan itse. Annetaanko asiakkaan tehdä tiliöintejä vai vain tiliöintiehdotuksia. Tämä on täysin riippuvainen tilitoimiston asiakkaan toiminnasta, josta seuraa ostolaskujen kuukausittaiset voluumit ja tiliöintien ja kohdistusten monimuotoisuus. Hyvin suunnitelulla ostolaskujen käsittelyllä ja Netvisorin automatiikkaa hyödyntäen, saadaan merkittävimmät palvelun tehostamisen hyödyt esiin. Kannattaa siis keskittyä tähän. Hyvin suunnitellulla prosessilla saadaan aina aikaiseksi paras palvelukokemus ja paras tehokkuus.



Isomman asiakkaan palvelumallissa huomioitavaa

Moni tilitoimiston isompi asiakas on valmis ulkoistamaan ostolaskujen käsittelyn ja saatavien hallinnan. Tämä vaati palvelumallilta seuraavaa: esikäsitellään ostolaskut (tiliöinnit ja laskentakohteet), asiakas asiatarkastaa ja hyväksyy sekä useimmiten myös maksaa itse ostolaskut. Kun isolle asiakkaalle esikäsitellään ostolaskut, kyetään hyödyntämään ostolaskujen jaksotuksia ja asettamaan toistuville ostolaskuille hyväksymis- ja kierrätyssääntöjä, jolloin tehostetaan entisestään ostolaskujen käsittelyä.

 

Organisaatiossa, jossa matkustetaan paljon, matkalaskujen tehokas prosessi on kokemukseni mukaan palkanlaskennasta riippumaton. Esimiehet sitoutuvat hyväksymään matkalaskut esimerkiksi kaksi kertaa kuukaudessa ja maksatus tapahtuu samalla syklillä. Ulkoistettu palkanlaskenta tarkistaa hyväksytyt matkalaskut ja maksaa ne sovitun palvelumallin mukaisesti. Loppuasiakas hyödyntää vain matkalaskutoiminnallisuutta ja kuittien mobiiliskannausta. Tehokkuus syntyy vain, jos henkilökunta saadaan käyttämään heille suunniteltuja palveluita. Prosessi on varmasti tehokkaampi kuin esimerkiksi excel-pohjaisiin perustuva malli, jossa palkanlaskija syöttää ja tarkistaa matkalaskun manuaalisesti.

 

Ja kuinka ne saatavat? Mitä palvelumallia voitaisiin tarjota asiakkaalle koskien saatavien hallintaa. Pääsääntöisesti loppuasiakas luo aina laskut itse, koska laskutusperusteet syntyvät heidän liiketoimintaprosessista. Tilitoimisto tulee mukaan prosessiin tarkistamalla syntyneet tositteet keskittyen katsomaan ALV-kirjaukset varsinkin, jos asiakkaalla on monimuotoista ulkomaankauppaa. Kaksi-kolme-kertaa viikossa käsitellään kohdistamattomat suoritukset, jolloin saadaan erääntyvien saatavien perintäkäsittely prosessoitua tehokkaasti ja ajantasaisesti.

 

Ison asiakkaan kauden katko tulee tapahtua nopeasti. Siihen tarvitaan taseen seurannan ajantasaisuuden varmistamiseksi seurantakohteita ja avointen erien käsittelyä. Kun esimerkiksi ostolaskujen käsittelyssä hyödynnetään jaksotusmahdollisuutta ja toistuvien ostolaskujen sääntöjä, huomataan kauden katkon käsittelyssä merkittävää hyötyä.

 

Mistä liikkeelle?

 

Oli asiakkaanne sitten pieni tai iso, niin Netvisor ei ole suunniteltu siihen, että tilitoimiston palvelu käynnistyy vasta, kun materiaali saapuu toimistolle. Kun materiaali on mahdollista käsitellä päivittäin reaaliaikaisena, on palvelun suunnittelun tärkein lähtökohta ajantasaisuuden tarkoituksenmukaisuus asiakkaan näkökulmasta. Pieni asiakas ei varmasti ole valmis myöskään maksamaan ylipalvelusta, jos siihen ei ole aihetta.  Suunnittele myös miten uudet mobiilipalvelumme vaikuttavat palveluun niin ostolaskujen käsittelyn kuin tuntien kirjaamisen osalta. Tälläkin on vaikutusta. Kaikilla näillä edellä mainituilla keinoilla saadaan luotua niin ulkoista kilpailuetua kuin sisäistä tehokkuutta. Jälkimmäisen osalta Netvisorin taloushallintopalvelun myötä myös taloushallinnon työt erikoistuvat. Parhaan asiatuntijan ei kannata käyttää aikaa esim. luottokorttikuittien läpikäyntiin vaan prosessi tulisi suunnitella ja valmistella. Miten muodostetaan ja ketkä muodostavat asiakkaiden palveluprosessit? Asiakasvastuussa oleva henkilö ei ehdi tuottaa ajantasaista palvelua ja antaa asiantuntijuutta asiakkaiden käyttöön, jos sähköisessä maailmassa asiakkuutta ei hoida tiimeissä.